Yleisiä hallintakyvykkyyksiä on 14, jotka on otettu yleisestä liikkeenjohdosta ja joita voidaan soveltaa palvelunhallinnan alalla:

  1. arkkitehtuurihallinta
  2. jatkuva parantaminen
  3. tietoturvahallinta
  4. tietämyksenhallinta
  5. mittaaminen ja raportointi
  6. organisaation muutosjohtaminen
  7. portfolionhallinta
  8. projektinhallinta
  9. suhteenhallinta
  10. riskinhallinta
  11. palvelun taloushallinta
  12. strategianhallinta
  13. toimittajanhallinta
  14. työvoiman ja osaamisen hallinta

Yleiset hallintakyvykkyydet: USM:n visio

Monien näiden kyvykkyyksien kohdalla tarvitaan paljon mielikuvitusta, jotta voidaan sanoa, että niitä voidaan käsitellä kaikissa USM-prosesseissa. Joidenkin kyvykkyyksien soveltamisala on kuitenkin suppeampi, tai ne keskittyvät nimenomaisesti yhteen tai kahteen USM-prosessiin. USM-analyysissä kukin kyvykkyys viittaa kuvaan, joka osoittaa selkeimmän yhteyden USM-prosesseihin. Jos siis kuva osoittaa, että kyvykkyys ei viittaa kaikkiin USM-prosesseihin, se ei tarkoita, että kyseinen puuttuva prosessi ei voisi tukea kyvykkyyttä , vaan että kyvykkyys on keskittynyt tiettyyn prosessiin ja sen vuoksi sen soveltamisala on rajattu.

Yhtenäiset viivat viittaavat tärkeään suhteeseen kyseisen prosessin kanssa, katkoviivat vähemmän tärkeään suhteeseen.

12.1.1  Arkkitehtuurinhallinta

Arkkitehtuurinhallinnan tarkoituksena on tarjota näkemys kaikista organisaation muodostavista eri elementeistä ja siitä, miten nämä elementit liittyvät toisiinsa, jotta organisaatio voi tehokkaasti saavuttaa nykyiset ja tulevat tavoitteensa.

Arkkitehtuurinhallintakyvykkyys tarjoaa periaatteet, standardit ja työkalut, joiden avulla organisaatio voi hallita monimutkaisia muutoksia jäsennellysti ja ketterästi.

Arkkitehtuurinhallinta: USM:n visio

Arkkitehtuurilla tässä ITIL:n merkityksessä ei tarkoiteta arkkitehtuuria "sääntökokonaisuutena ja rakennuspalikoina, joiden avulla luodaan johdonmukaisia päätöksiä", vaan arkkitehtuuria "infrastruktuurina". Infrastruktuuri liittyy siis USM:n MIR-malliin (managed infrastructure register, hallitun infrastruktuurin rekisteri) tai MIC-komponentteihin (managed infrastructure components, hallitun infrastruktuurin komponentit). Se toimii suunnitteluperusteena kaikissa päätöksissä, jotka koskevat kaikkia asioita, joissa rakenteita ja välineitä perustetaan tai mukautetaan, ja siksi sitä käsitellään laajasti CHM:ssä. Katso Kuva 33.

Arkkitehtuuri MIR-mallissa tarkoitetussa merkityksessä on siis myös itse hallitun infrastruktuurin osa, ja sitä voidaan luoda ja muuttaa vain CHM-prosessin kautta, aivan kuten kaikkia sen komponentteja. Arkkitehtuuririski voidaan käsitellä RIM-prosessin kautta.


Kuva 33. ITIL-kyvykkyys Arkkitehtuurinhallinta toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.2 Jatkuva parantaminen

Jatkuvan parantamisen kyvykkyyden tarkoituksena on mukauttaa organisaation kyvykkyydet ja palvelut muuttuviin liiketoimintatarpeisiin tunnistamalla ja parantamalla jatkuvasti palveluita, palvelukomponentteja, kyvykkyyksiä tai muita tuotteiden ja palveluiden tehokkaaseen ja vaikuttavaan hallintaan liittyviä tekijöitä.

Organisaatiot, jotka omaksuvat jatkuvan parantamisen kulttuurin, eivät ainoastaan keskity mahdollisuuksiin, vaan niiden on myös saatava kaikki työntekijät tietoisiksi jatkuvan parantamisen arvosta, investoitava jatkuvaan parantamiseen ja hallittava parantamisaktiviteetteja jäsennellysti.

Organisaation on jäsenneltävä ja koordinoitava kirjattujen parannusmahdollisuuksien käsittelyä yhteisten riskinhallintamenetelmien mukaisesti.

Parannusaloitteiden kartoitus, seuranta ja hallinta edellyttää hallintarakennetta, jossa kaikki aloitteet ovat näkyvissä, jotta niiden tila ja edistyminen voidaan tehdä näkyväksi. Parannusehdotukset voidaan rekisteröidä parannusrekisteriin (jatkuvan parantamisen rekisteri, CIR): tietokanta tai jäsennelty asiakirja, jolla seurataan ja hallitaan parannusehdotuksia tunnistamisesta lopulliseen toimintaan. Kuten konfiguraationhallintajärjestelmässä (CMS, katso 12.2.11 kohta), tämä parannusrekisteri voi koostua erilaisista rekistereistä, joita ylläpidetään organisaation eri tasoilla.

Kirjaamisessa ja hallinnassa on noudatettava monien muiden kyvykkyyksien tavanomaisia tekniikoita, mukaan lukien priorisointitekniikat, jotka perustuvat vaikutukseen ja kiireellisyyteen.

Jatkuva parantaminen: USM:n visio

Jatkuva parantaminen on olennainen osa USM:ää, joka on sijoitettu RIM-prosessiin. Kuka tahansa työntekijä voi tehdä parannusehdotuksia (riskejä) USM:ssä, ja kaikissa työnkuluissa riskiraportointia harjoitetaan aktiivisesti. Kaikkia rekisteröityjä riskejä käsitellään jäsennellysti RIM:n kautta, johon kuuluu myös riskitietokanta.

Parannusaloitteet alkavat usein USM-prosessin päätösvaiheesta [Evaluate and close]. Asianomainen työntekijä ilmoittaa sitten kyseiseen aktiviteettiin perustuvan riskin. Katso Kuva 34.


Kuva 34. ITIL-kyvykkyys Jatkuva parantaminen toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.3 Tietoturvanhallinta

Tietoturvanhallintakyvykkyyden tarkoituksena on suojata tiedot, joita organisaatio tarvitsee toimintansa toteuttamiseen.

Turvallisuudenhallintakyvykkyydessä keskitytään tietoturvallisuuden keskeisiin näkökohtiin liittyvien riskien käsittelyyn, mukaan lukien:

  • luottamuksellisuus
  • eheys
  • saatavuus
  • tunnistautuminen
  • kiistämättömyys

Tietoturvahallinnassa on oltava tasapaino ennaltaehkäisyn, havaitsemisen ja korjaamisen välillä rajoitusten avulla, mutta samalla on otettava huomioon innovaatiot ja organisaation riskinottohalukkuus.

Tietoturvanhallinta: USM:n visio

Palvelujen ja niiden osien turvallisuutta koskevat sopimukset (esimerkiksi data) tehdään ja kirjataan CTM:ään, tietoturvaa koskeviin osioihin sekä palvelusopimuksissa (SA), operatiivisissa tasosopimuksissa (OLA) ja tukisopimuksissa (UC), yhteistyössä asiakkaan, ratkaisutiimien ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa. Katso Kuva 35.
Vastuullinen koordinaattori on vakiona mukana muutoskomiteassa CHM:ssä ja varmistaa, että tietoturvavaatimukset otetaan huomioon kaikissa muutoksissa.

Tietoturvahäiriöt luokitellaan sellaisiksi INC:ssä, ja tietoturvakoordinaattori osallistuu eskalointiin.

Turvallisuusriskit kirjataan ja hallitaan RIM:ssä, ja niitä käsitellään asianmukaisella prioriteetilla.

Turvallisuutta hallitaan ja seurataan päivittäin OPS:ssä.


Kuva 35. ITIL-kyvykkyys Tietoturvanhallinta toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.4 Tietämyksenhallinta

Tietämyksenhallintakyvykkyyden tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa tiedon ja tietämyksen tehokasta, toimivaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä koko organisaatiossa.

Tietämyksenhallinta tukee jäsenneltyä lähestymistapaa tiedon määrittelyyn, rakentamiseen, uudelleenkäyttöön ja jakamiseen eri muodoissa.

Tietämyksen hallinta: USM:n visio

Tietämys on informaatiota, joka saa merkityksensä asiayhteydessään.

Tämä alkaa datan kirjaamisesta.

USM:ssä kuvataan datan kirjaamista ja erilaisten rekisterien hallintaa tietokantoina lukuisissa asiaankuuluvissa paikoissa. Tähän kuuluu myös hallitun infrastruktuurin rekisteröinti hallittuun infrastruktuurirekisteriin (MIR). Katso Kuva 36.

Tietämyksenhallintapäällikön profiilissa kuvataan, miten tämä tärkeä tehtävä on järjestetty.


Kuva 36. ITIL-kyvykkyys Tietämyksenhallinta toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.5 Mittaaminen ja raportointi

Mittaus- ja raportointi -kyvykkyyden tarkoituksena on tukea hyvää päätöksentekoa ja jatkuvaa parantamista vähentämällä epävarmuutta.

Tämä saavutetaan keräämällä asiaankuuluvia mittareita eri hallittavista kohteista ja arvioimalla näitä tietoja validoidusti asianmukaisessa yhteydessä. Hallittuihin kohteisiin kuuluvat muun muassa tuotteet ja palvelut, kyvykkyydet ja aktiviteetit palveluarvoketjussa, tiimit ja yksilöt, toimittajat ja kumppanit sekä organisaatio.

Raporttien ja koontinäyttöjen tulisi rajoittua olennaiseen sisältöön hyvän päätöksenteon tukemiseksi.

Mittaaminen ja raportointi: USM:n visio

Mittaaminen ja raportointi ovat osa kaikkia USM:n prosesseja, katso Kuva 37. Se on vakio-osa jokaisen USM-prosessin prosessinvalvontaa.
USM-palvelujohtamisjärjestelmässä mainitaan esimerkiksi raportointiin perustuva palaute (katso Kuva 37).


Kuva 37. ITIL-kyvykkyys Mittaaminen ja raportointi toteutuu USM-prosessien avulla

12.1.6 Organisaation muutosjohtaminen

Organisaation muutosjohtamisen tarkoituksena on toteuttaa muutokset organisaatiossa sujuvasti ja menestyksekkäästi ja saavuttaa pysyviä hyötyjä hallitsemalla muutosten inhimillisiä näkökohtia.

Organisaation muutosjohtamisessa keskitytään siihen, että kaikki asianosaiset hyväksyvät ja tukevat organisaatioon liittyviä muutoksia. Siinä puututaan muutosvastarintaan poistamalla esteitä ja edistämällä hyväksyntää koulutuksen ja tietoisuuden avulla. Ihmiset ovat olennaisen tärkeitä muutoksen onnistumisen kannalta.

Organisaation muutosjohtaminen: USM:n visio

Muutosten käsittelyssä ITIL 4:ssä erotetaan toisistaan seuraavat muutokset tuki, organisaation muutosjohtaminen, palvelumuotoilu, palvelun validointi ja testaus, julkaisunhallinta, jakelunhallinta, IT-omaisuudenhallinta ja palvelukonfiguraation hallinta.
USM:ssä on vain yksi yhtenäinen ja integroitu prosessi, CHM, kaikkien muutosten käsittelyä varten, jossa kaikilla näillä aktiviteeteilla on looginen, kiinteä paikka.

USM:ssä organisaation muutosjohtaminen on säännöllinen osa CHM-prosessia. Organisaatiorakenne on loppujen lopuksi hallittavan infrastruktuurin osa. Organisaatiorakenteen muutos tehdään CHM-prosessin kautta, katso Kuva 38.

USM:ssä kuvataan laajasti organisaatiorakenteeseen ja muutoksenhallintaan liittyviä kysymyksiä ja käsitellään muutoksenhallinnan välineitä.


Kuva 38. ITIL-kyvykkyys Organisaation muutosjohtaminen toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.7  Portfoliohallinta

Portfolionhallintakyvykkyyden tarkoituksena on varmistaa, että organisaatiolla on oikea yhdistelmä ohjelmia, projekteja, tuotteita ja palveluita organisaation strategian toteuttamiseksi käytettävissä olevan rahoituksen ja resurssien puitteissa.

Portfolionhallinta varmistetaan, että kaikki tuotteet, palvelut, ohjelmat ja tuotteet ovat linjassa strategisten päämäärien tukemiseksi, ja valvotaan resurssien jakamista, käyttöönottoa ja hallintaa koko organisaatiossa. Kyvykkyys sisältää erilaisia portfolioita, kuten tuote-/palveluportfolion, projektiportfolion ja asiakasportfolion.

Portfolionhallinta: USM:n visio

USM:ssä kaikki portfoliotuotteet ("ITIL:n palvelut ja tuotteet") ovat osa hallittua infrastruktuuria, joten ne rekisteröidään MIR:ään. MIR:n muutokset käyvät aina läpi CHM-prosessin, katso Kuva 39.

Kaikki riskit kulkevat RIM:n kautta.

Ohjelmat ovat projektien kokonaisuuksia, joita myös hallitaan USM-prosessimallin prosesseissa.

Asiakasportfolio on kokoelma asiakkaita, jotka voivat olla yhteydessä palveluntuottajaan CTM-prosessin kautta, ja ne kirjataan niiden palvelusopimukseen (SA). USM:n CTM-prosessi käsittelee myös toimittajia aivan samalla tavalla, sillä palveluntuottajan on tehtävä sopimukset (UC) näiden sidosryhmien kanssa aivan samalla tavalla kuin se sopii asiakkaiden kanssa.


Kuva 39. ITIL-kyvykkyys Portfolionhallinta toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.8 Projektinhallinta

Projektinhallinta-kyvykkyyden tarkoituksena on kaikkien organisaation projektien menestyksekäs toteuttaminen.

Tämä saavutetaan suunnittelemalla, delegoimalla, seuraamalla ja pitämällä yllä projektin kaikkien osa-alueiden valvontaa ja ylläpitämällä samalla osallistuvan henkilöstön motivaatiota.

Projektikohtaisia rutiineja voidaan käyttää komponentin merkittävien muutosten hallintaan. Projektit voivat olla osa ohjelmaa ja projektiportfoliota.

Projektinhallinta: USM:n visio

Projektit noudattavat USM-prosessimallin prosesseja. Kaikkia toimenpiteitä ei käsitellä projekteina: on ilmeisesti olemassa kynnysarvo, joka on ylitettävä, ennen kuin jokin asia käsitellään "projektina".

Kukin organisaatio käyttää omia kriteerejään päättäessään, käsitteleekö se jotakin asiaa projektina. Kriteereitä ovat esimerkiksi kustannukset, monimutkaisuus, mukana olevat tiimit jne.

Projektiluonteinen työskentely on siis valikoiva tekniikka aktiviteettien toteuttamiseksi, ja sitä voidaan soveltaa tarpeen mukaan. Se ei muuta USM:n määrittelemää johtamisjärjestelmää.

Useimmat projektit toteutetaan CHM-prosessissa. Näiden aktiviteettien hallinta on siis osa muutosten koordinointia. Projekteja voi kuitenkin esiintyä kaikissa prosesseissa, jos ne täyttävät projektipohjaisen käsittelyn kriteerit, katso Kuva 40.


Kuva 40. ITIL:n käytäntö Projektinhallinta toteutuu USM-prosessien avulla

12.1.9 Suhteenhallinta

Suhteenhallinnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää organisaation ja sen sidosryhmien välisiä suhteita strategisella ja taktisella tasolla.

Suhteenhallinta käsittää sidosryhmien kanssa ja niiden välillä olevien suhteiden tunnistamisen, analysoinnin, seurannan ja jatkuvan parantamisen.

Suhteenhallinta koskee kaikkia sidosryhmiä, sekä sisäisiä että ulkoisia. Siinä keskitytään käsittelemään kaikkea kysyntää, prioriteetteja, valituksia ja eskaloituvia tilanteita palveluarvon luomisen yhteydessä siten, että kaikki sidosryhmät ovat tyytyväisiä.

Suhteenhallinta: USM:n visio

Suhteenhallinta on pääasiassa osa CTM-prosessia.

Palvelupäällikkö huolehtii kaikista tehtävistä, jotka ITIL:ssä annetaan asiakassuhdepäällikölle.

Riskit kulkevat RIM:n kautta. Katso Kuva 41.


Kuva 41. ITIL:n käytäntö Suhteenhallinta toteutuu USM-prosessien avulla

12.1.10 Riskinhallinta

Riskinhallintakyvykkyyden tarkoituksena on varmistaa, että organisaatio ymmärtää riskit ja käsittelee niitä tehokkaasti.

Riskit liittyvät uhkiin, mutta myös mahdollisuuksiin.

Riskit on tunnistettava, arvioitava ja käsiteltävä siten, että hyödyt ovat suuremmat kuin riskeistä aiheutuvat kustannukset.

Riskinhallinta: USM:n visio

USM soveltaa perusteellista metodiikkaa kaikkien uhkien käsittelyyn ja  yhdistää sen kaikkien mahdollisuuksien käsittelyyn - koska nämä on tasapainotettava samassa mittakaavassa. ITIL:ssä riski määritellään ilmeisesti vain negatiivisessa merkityksessä: uhka, joka on vain puolet työstä.

RIM on yksi viidestä USM-prosessista integroidussa USM-prosessimallissa. RIM liittyy kaikkien riskien jäsenneltyyn käsittelyyn, ja siksi se kattaa täysin myös riskinhallintakyvykkyyden, katso Kuva 42.


Kuva 42. ITIL-kyvykkyys Riskinhallinta toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.11 Palvelun taloushallinta

Palvelun taloushallinta-kyvykkyyden tarkoituksena on tukea organisaation strategioita ja suunnitelmia palvelujohtamisen osalta käyttämällä tehokkaasti organisaation taloudellisia resursseja ja investointeja.

 Palvelun taloushallinta-kyvykkyys vastaa organisaation budjetoinnista, kustannuslaskennasta, kirjanpidosta ja laskutuksesta, ja se on yhteinen kieli sidosryhmien kanssa käytävälle viestinnälle.

Palvelun taloushallinta: USM:n visio

Taloudelliset sopimukset tehdään ja kirjataan CTM:ssä, SA:ssa, OLA:ssa ja UC:ssa yhteistyössä asiakkaan, ratkaisutiimien ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Kaikki tilitykset suoritetaan sitten sovitulla tavalla: nämä aktiviteetit ovat osa palveluaktiviteettien rutiininomaista käsittelyä OPS:ssä.

Katso Kuva 43.

Taloudellisten parametrien muutos (sovitun SA:n puitteissa) tapahtuu CHM:n kautta.

Takaisinperintä (esimerkiksi virheellisen laskun osalta) tapahtuu INC:n kautta.

Rahoitusrakenteiden parantaminen voidaan käynnistää RIM:n kautta.


Kuva 43. ITIL-kyvykkyys Palvelun taloushallinta toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.12 Strategianhallinta

Strategiahallintakyvykkyyden tarkoituksena on muotoilla organisaation päämäärät ja suunnitella niihin liittyvät toimet ja kohdentaa resurssit näiden päämäärien saavuttamiseksi.

Strategianhallinta määrittää organisaation suunnan, tunnistaa mahdollisuudet ja rajoitukset, muuntaa strategiset suunnitelmat taktisiksi ja operatiivisiksi suunnitelmiksi, määrittelee tai selventää organisaation painopisteet ja tarjoaa johdonmukaisuutta tai ohjausta ketterässä reagoimisessa muuttuvaan ympäristöön.

Strategianhallinta: USM:n visio

Strategia määritellään suunnitelmissa, joiden avulla organisaatio aikoo saavuttaa päämääränsä. Nämä suunnitelmat (politiikka-asiakirjat, vuosisuunnitelmat ja muut vastaavat) ovat osa hallittua infrastruktuuria, ja ne kirjataan sen vuoksi MIR:ään. Näiden strategisten resurssien muutokset käyvät siis läpi CHM-prosessin, mukaan lukien uusien versioiden luominen. Strategisen asiakirjan uudelleenkirjoittaminen tai uuden version luominen seuraavaa kautta varten liittyy vaiheeseen prepare change, jossa rakennetaan hallitun infrastruktuurin osan uusi versio ennen sen testaamista ja julkaisemista.

Näin USM varmistaa, että myös organisaation johto sitoutuu palvelujohtamisjärjestelmään ja että kaikki sidosryhmät osallistuvat - CHM:n kautta - strategian hallintaan.

Kaikki riskit kulkevat RIM:n kautta. Katso Kuva 44.


Kuva 44. ITIL-kyvykkyys Strategianhallinta toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.13 Toimittajanhallinta

Toimittajahallinnan tarkoituksena on hallita asianmukaisesti organisaation toimittajia ja niiden suorituskykyä, jotta laadukkaat tuotteet ja palvelut voidaan toimittaa saumattomasti.

Tähän kyvykkyyteen kuuluu läheisempien suhteiden luominen, jotka perustuvat tiiviimpään yhteistyöhön keskeisten toimittajien kanssa, uuden arvon vapauttamiseksi ja toteuttamiseksi sekä epäonnistumisriskin rajoittamiseksi. Hankintastrategiaan voi sisältyä erilaisia toimittajasuhteita, mm:

  • sisäistäminen, ulkoistaminen ja monihankinta
  • yhden toimittajan malli tai kumppanuus (yhden toimittajan tai palveluintegraattorin kanssa)

Kohdassa 5.3 ja Kuva 18 kuvataan palveluintegraattorin rooli, joka vastaa kaikkien organisaation palveluiden hallintaan osallistuvien toimittajien koordinoinnista ja organisoinnista.

Toimittajanhallinta: USM:n visio

USM:ssä toimittajanhallinta on osa CTM:ää, katso Kuva 45. Se on täysin analoginen suhteenhallintakyvykkyyden kanssa.

Kaikki riskit kulkevat RIM:n kautta.

Aivan kuten suhteenhallintapäällikön profiili, myös toimittajanhallintapäällikön profiili kuuluu USM:n palvelupäällikköprofiilin piiriin. USM:ssä palvelupäällikkö on täysin vastuussa palvelusta, ja siksi hänen on vastattava kaikista palvelun toimittamiseen liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien ulkoisten ratkaisutiimien johtaminen toimittajien muodossa.

Koska prosessit ja ihmiset on erotettu toisistaan, USM-profiilit ovat luonteeltaan yleisluontoisempia kuin ITIL 4:n kyvykkyyslähtöiset esimerkit.


Kuva 45. ITIL:n käytäntö Toimittajanhallinta toteutetaan USM-prosessien avulla

12.1.14 Työvoiman ja osaamisen hallinta

Työvoiman ja osaamisen hallinnan tarkoituksena on varmistaa, että organisaatiolla on oikeat ihmiset, joilla on oikeat taidot ja tiedot ja jotka ovat oikeissa tehtävissä tukemassa organisaation liiketoiminnallisia tavoitteita.

Kyvykkyys keskittyy työntekijöiden ja henkilöresurssien hallintaan, mukaan lukien suunnittelu, rekrytointi, palvelukseen ottaminen, oppiminen ja kehittäminen, suorituskyvyn mittaaminen ja seuraajasuunnittelu. Organisaatioiden digitalisoituminen nykyaikaisissa talouksissa tekee yhä tärkeämmäksi sen, että oikeat osaajat ovat saatavilla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Työvoiman ja osaamisen hallinta: USM:n visio

USM:ssä työntekijä on osa hallittua infrastruktuuria: Ilman oikeita työntekijöitä on mahdotonta tarjota oikeita, sovittuja palveluja. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä on rekisteröity MIR:iin kaikkine ominaisuuksineen, joita organisaatio pitää riittävän tärkeinä hallittaviksi (ja asianmukaisilla valtuutusprofiileilla, joilla on pääsy näihin tietoihin). Tällä tavoin voidaan hallita osaamista ja taitoja, mutta myös tietämystuotoksia, kuten todistuksia ja koulutuskursseja, ja saattaa ne saataville.

Tärkeä seuraus on, että jokainen näiden hallittujen ominaisuuksien muutos edellyttää muutosta. USM varmistaa siten, että näitä organisaatioresursseja koskevat rekisteröidyt tiedot ovat ajan tasalla. Tämä CHM:n avulla toteutettu lähestymistapa varmistaa myös sen, että kaikki asiaankuuluvat osapuolet ovat todella osallisina. USM:ssä käyttöönottorutiini on siis standardimuutos.

Riski voidaan käsitellä RIM:n kautta. Katso Kuva 46.


Kuva 46. ITIL-kyvykkyys Työvoiman ja osaamisen hallinta toteutetaan USM-prosessien avulla