ITIL 4:ssä kuvataan kolme teknistä hallintakyvykkyyttä, jotka on nostettu teknologiakeskeisestä toiminnosta laajemmin sovellettaviksi kyvykkyyksiksi:
- jakelunhallinta
- infrastruktuurin ja alustojen hallinta
- ohjelmistokehitys ja -hallinta
12.3.1 Jakelunhallinta
Jakelunhallinta-kyvykkyyden tarkoituksena on siirtää uudet tai muutetut laitteistot, ohjelmistot, dokumentaatio, prosessit tai muut komponentit tuotantoympäristöihin tai ympäristöihin testausta tai esituotantoa varten (staging).
Jakelunhallinta toimii tiiviissä yhteistyössä julkaisunhallinnan ja muutoksen tuen kanssa. Kyvykkyydessä voidaan käyttää erilaisia lähestymistapoja, kuten
- vaiheittainen jakelu: komponentit otetaan käyttöön tuotantoympäristön osa kerrallaan.
- jatkuva toimitus: komponentit integroidaan, testataan ja otetaan käyttöön, kun niitä tarvitaan.
- kertarysäysjakelu: kaikki komponentit toimitetaan samanaikaisesti kaikkiin kohdeympäristöihin.
- vetävä jakelu: käyttäjät ottavat kohteet käyttöön itse valvotusta varastointipaikasta.
Jakelunhallinta koskee sekä infrastruktuuria että ohjelmistoja. Saatavilla olevia komponentteja on ylläpidettävä yhdessä tai useammassa suojatussa paikassa (definitiiviset mediakirjastot tai definitiiviset laitteistovarastot). Jakelua voidaan tukea automatisointityökaluilla, esimerkiksi asiakasohjelmistojen osalta.
Jakelua koskeva viestintä on osa julkaisunhallintaa. On tärkeää, että organisaatio on tietoinen kaikista jakeluaktiviteeteista, jotta valvottua ympäristöä voidaan ylläpitää.
Jakelunhallinta: USM:n visio
Tuotantoympäristön operatiivisen toiminnan osalta ITIL 4:ssä erotetaan toisistaan palvelupyynnönhallinta, monitorointi ja herättenhallinta, jakelunhallinta, infrastruktuurin ja alustojen hallinta sekä ohjelmistokehitys ja -hallinta.
USM:ssä kaikille näille operatiivisille aktiviteeteille on vain yksi yhtenäinen ja integroitu prosessi, OPS, jossa kaikilla näillä aktiviteeteilla on looginen, kiinteä paikka.
USM:ssä jakelunhallinta on näin ollen säännöllinen osa OPS-prosessia, katso Kuva 64.
Kuva 64. ITIL-kyvykkyys Jakelunhallinta toteutetaan USM-prosessien avulla
12.3.2 Infrastruktuurin ja alustojen hallinta
Infrastruktuurin ja alustojen hallinta -kyvykkyyden tarkoituksena on valvoa organisaation käyttämää infrastruktuuria ja alustoja.
IT-infrastruktuuri on fyysistä ja/tai virtuaalista teknologiaa, kuten palvelimia, tallennustiloja, verkkoja, asiakaslaitteistoja, väliohjelmistoja ja käyttöjärjestelmiä, jotka tarjoavat IT-palveluiden tuottamiseen tarvittavat ympäristöt.
Infrastruktuurin ja alustojen hallinta voi liittyä myös rakennuksiin ja tiloihin, joita organisaatio käyttää IT-infrastruktuurinsa hallintaan.
IT-infrastruktuuri ja -alustat rakennetaan nykyään usein pilviteknologian avulla. Kuluttajat voivat saada käyttöönsä prosessointi-, tallennus- ja/tai muita automaatiokeinoja ilman, että heidän tarvitsee hallita taustalla olevaa infrastruktuuria.
Infrastruktuurin ja alustojen hallinta: USM:n visio
Tuotantoympäristön operatiivisen toiminnan osalta ITIL 4:ssä erotetaan toisistaan palvelupyynnönhallinta, monitorointi ja herätteenhallinta, jakelunhallinta, infrastruktuurin ja alustojen hallinta sekä ohjelmistokehitys ja -hallinta.
USM:ssä kaikille näille operatiivisille aktiviteeteille on vain yksi yhtenäinen ja integroitu prosessi, OPS, jossa kaikilla näillä aktiviteeteilla on looginen, kiinteä paikka.
Sen vuoksi infrastruktuurin ja alustojen hallinta on USM:ssä säännöllinen osa OPS-prosessia, katso Kuva 65.
Kuva 65. ITIL-kyvykkyys Infrastruktuurin ja alustojen hallinta toteutetaan USM-prosessien avulla
12.3.3 Ohjelmistojen kehittäminen ja hallinta
Ohjelmistojen kehittämistä ja hallinta koskevan kyvykkyyden tarkoituksena on varmistaa, että ohjelmistot täyttävät sidosryhmien sisäiset ja ulkoiset tarpeet toiminnallisuuden, luotettavuuden, ylläpidettävyyden, vaatimustenmukaisuuden ja varmennettavuuden osalta.
Termi "ohjelmisto" voi kuvata mitä tahansa yksittäisestä ohjelmasta (sovellus, paketti) laajempiin rakenteisiin (kuten käyttöjärjestelmä, käyttöympäristö tai tietokanta), joissa voidaan suorittaa erilaisia pienempiä ohjelmia, prosesseja tai työnkulkuja.
Ohjelmistojen kehittäminen ja hallinta on keskeinen kyvykkyys jokaisessa nykyaikaisessa IT-organisaatiossa. Kyvykkyydessä voidaan soveltaa vesiputousmallia ketteriä tekniikoita, DevOpsia tai mitä tahansa muuta lähestymistapaa. Aktiviteetit kattavat ohjelmiston koko elinkaaren ideasta, suunnittelusta kehitykseen, testaukseen, käyttöönottoon ja käytöstä poistamiseen.
Ohjelmistojen kehittäminen ja hallinta USM:n visio
Tuotantoympäristön operatiivisten toimintojen osalta ITIL 4:ssä erotetaan toisistaan palvelupyynnönhallinta, monitorointi ja herätteenhallinta, jakelunhallinta, infrastruktuurin ja alustojen hallinta sekä ohjelmistojen kehittäminen ja hallinta.
USM:ssä on vain yksi yhtenäinen ja integroitu prosessi kaikille näille operatiivisille aktiviteeteille, OPS, jossa kaikilla näillä aktiviteeteilla on looginen, kiinteä paikka.
Ohjelmistokehitys ei tapahdu tuotantoympäristössä, ja se on osa CHM-prosessin muutosvaiheen valmistelua. Katso Kuva 66.
USM:ssä ohjelmistojen hallinta on siis säännöllinen osa OPS-prosessia ja ohjelmistokehitys kuuluu CHM-prosessiin. Tähän voidaan käyttää ketteriä tekniikoita ja DevOps-organisaatiorakenteita.
Kuva 66. ITIL-kyvykkyys Ohjelmistojen kehittäminen ja hallinta toteutetaan USM-prosessien avulla
